Kohti kesälaitumia

Kesätyön viimeinen viikko on melkein tullut päätökseensä. On vaikea tajuta, miten nopeasti kesäkuu on valunut pois ulottuvilta aivan kuin se olisi auringon paahteessa sulava jäätelöpallo tai sormien läpi virtaavaa vettä. Tuntuu kuitenkin ihanalta ajatukselta päästä kirmaamaan kesälaitumille uuden tiedon ja syventyneen uteliaisuuden kanssa. Vaikka kesätyö onkin toteutunut enimmäkseen omissa oloissa koneen ääressä, koen löytäneeni työskentelyn kautta uudenlaisen kosketuksen ihmisyyteen. Olen ollut erityisen kiinnostunut sosiaalisista tekijöistä, jotka vaikuttavat päihdekulttuuriin ja tajunnut, että päihteistä puhuttaessa kyseessä ei ole ainoastaan kyllä tai ei –valinta vaan kokonainen tarina ihmisen takana. Esimerkiksi podcasteja tekemällä olen saanut paitsi rohkeutta osallistua keskusteluun tärkeistä aiheista, mutta myös voinut pysähtyä niiden äärelle. Olen tajunnut olevani valmiimpi toimimaan, kuin olen ennen ajatellut.  

Tällä viikolla pääsin työparini kanssa nauhoittamaan vielä toisen podcastin, joka keskittyy kesätyökokemukseemme Klaari Helsingissä. Esille tulivat muun muassa työn kautta koetut oivallukset, haasteet sekä näkemyksemme siitä, miten ne tulevat näkymään omassa elämässämme tulevaisuudessa. Mielen päälle on jäänyt erityisesti pohdinta siitä, miten itse reagoin toisen avuntarpeeseen oli se sitten jokin arkinen asia tai suuri eksistentiaalinen kysymys. Aikaisemmilla viikoilla olen kirjoittanut siitä, miten tärkeää kommunikointi on hyvinvoinnin turvaamisessa ja siitä, mitä Klaarin menetelmät ovat opettaneet minulle päihteistä ja ihmissuhteista sekä siitä, mitä yksinäisyys tarkoittaa. Ajatus, joka näissä kaikissa on kulkenut mukana, on käsitys siitä, että jokainen, läheinen tai tuntematon, ansaitsee tulla kohdatuksi yksilönä. On löydettävä oikea lähestymistapa ja oikeat työkalut. Ehkä ihmisten välinen ymmärrys ja turvaverkko ei rakennu ainoastaan sanojen ja tekojen vaan myös valintojen varaan. On valinta päättää, mitä haluaa jakaa itsestään, ja on valinta päättää, millainen kuuntelija haluaa olla. Itse olen pyrkinyt aitouteen. 

Toisaalta on ollut pelottavaa jakaa henkilökohtaisia ajatuksia podcastin tai blogin muodossa. Samalla olen kuitenkin haastanut itseni pohtimaan kysymyksiä, joiden vastaukset eivät ole niin yksiselitteisiä. Miksi joku ikinä päätyy käyttämään päihteitä ja vaarantamaan terveytensä? Miksi esimerkiksi riippuvuuteen liittyvistä häpeän tunteista on vaikea päästä eroon? Yhtä oikeaa vastausta ei ole, mutta sen olen oppinut, että ihmisen omaan päihdesuhtautumiseen eivät vaikuta ainoastaan hänen omat valintansa. Keskeisin asia, joka on motivoinut minua pysymään skarppina ja asettamaan itseni esille, on se, että ehkäisevällä päihdetyöllä voidaan vaikuttaa päihteiden ympärille kietoutuviin asenteisiin. En ole aikaisemmin huomannutkaan, miten voimakkaasti päihteet voivat muuttaa elämän suuntaa. Siksi oli mahtavaa esimerkiksi tällä viikolla päästä kehittelemään uusia toiminnallisia harjoituksia Klaarin päihdekasvatusmenetelmiin ja miettiä, miten ne saadaan suunnattua tietylle ikäryhmälle. Koska varsinkin nuorena on tehtävä suuria tulevaisuutta koskevia valintoja, olen pitänyt tärkeänä luoda kesätöissä tehtyjen asioiden kautta ilmapiiriä, jossa ihmisillä olisi tilaa irtautua hetkeksi häiritsevistä ajatuksista ja tarkastella hetki elämäänsä uudesta vinkkelistä. 

Kesätyökuukausi onkin ollut värikäs ja viikko-ohjelmissa on aina ollut paljon sisältöä, jonka parissa ahkeroida hyvän asian puolesta. Itsevarmuuteni on karttunut ja olen oppinut luottamaan itseeni enemmän kuin aikaisemmin. Vaikka podcasteissa saatoin takellella jonkin verran, olen ylpeä siitä, että uskalsin avata suuni. Toivon, että podcastit tuovat valoa kuulijoiden elämään. Itsekin lähden kesäloman viettoon levollisin tunnelmin: haluan irtautua paitsi rutiineista ja kiireestä, mutta myös kunnianhimoisista aikeista. Kun on hiljaista ja mielen päällä liikkuvat vain harvat mutta sitäkin tärkeämmät asiat, uskon, että sitä osaakin yhtäkkiä asettaa elämän elementit tärkeysjärjestykseen, pitää huolta itsestään ja katsoa samoin lempein silmin muita ihmisiä. 

Kiitos koko huikealle kesätyöporukalle tästä kokemuksesta! 

Nea