Nuorten vertaisohjaajatoiminta

Mitä vertaisella tarkoitetaan? Vertaisen käsitteeseen sisältyy aina ajatus samanvertaisuudesta. Vertainen on henkilö, joka kuuluu samaan sosiaaliseen ryhmään kuin toinen henkilö tai ryhmä. Heitä yhdistää se, että he ovat suunnilleen saman ikäisiä ja he omaavat samanlaiset arvot, kokemukset sekä elämäntavat. Muita nuoria yhdistäviä tekijöitä voi olla myös tausta tai syntyperä, sukupuoli ja seksuaalinen suuntautuminen, uskonnollinen vakaumus tai filosofinen uskomus.  

Mistä vertaisohjaajatoiminta nuorisopalveluissa alkoikaan? 

Hei olen Terttu ”Tepa” Ylönen Ruoholahden nuorisotalolta. Olen itse toiminut yli 20 vuotta nuoriso-ohjaajana ja vertaisohjaajatoiminnan vastaavana vuodesta 2012. Voin siis hyvällä mielellä tituleerata itseäni monella tapaa nuorisotyön konkariksi, sillä olen osallistunut moniin nuorisotyössä käytettävien menetelmien kehittämiseen ja pilotointiin, joista yksi on vertaisohjaajatoiminta eli tutummin ”vertsutoiminta”. 

Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus pilotoi Mikkolan mallilla kutsuttua vertaisohjaajatoimintaa 

vuonna 2012 Ruoholahden ja Viikin nuorisotaloilla. Näiden kahden nuorisotalon pilottikokeiluista saatiin nuorisotyöllisesti hyviä kokemuksia, joten pilotit vauhdittivat vertaisohjaajatoiminnan leviämistä nuorisoasiainkeskuksen muille nuorisotaloille.  

Helsingin kaupungin nuorisolautakunta hyväksyi 2014 nuorisoasiainkeskuksen yhdeksi visioksi, että koko Helsinki on nuorille kiva paikka. Kiva on sitä, kun on kavereita, tekemistä ja on muille tärkeä. Visio on, että kaikessa nuorisotoiminnassa näkyy se, että nuoret saavat vastuuta ja valtaa vaikuttaa itsensä näköiseen toimintaan.  

Vuosina 2015-2016 nuorilla oli toiminnassa vastuurooleja ja –tehtäviä, joissa nuorten ikä- ja kehitystaso huomioitiin. Nuorisopalvelut vahvistivat nuorten valtaa ja vastuuta toiminnassaan. Toimintatapaan kuului ”poluttaminen” siten, että nuori kasvaa toiminnassa vastuuseen sekä itsestä ja että muista sekä nuoret saivat ottaa tehtäviä niin yksilöinä kuin ryhmässä. 

Mikä vertaisohjaaja toiminta on tänä päivänä?  

Vertaisohjaajana tai vertaisnuorena oleminen Helsingin kaupungin nuorisopalveluissa tarkoittaa, että nuoret työskentelevät ja tekevät samanlaista ohjaustyötä eri nuorisopalveluiden toimipaikoissa nuoriso-ohjaajan vertaisena. Vertaisohjaajan työtä tehdään ryhmässä esimerkiksi avoimessa nuorisotalo- toiminnassa tai tapahtumien järjestämisessä. Vertaisohjaajatoiminta on suunnattu täysi-ikäistyville nuorille. Vertaisohjaajuus on toiminnan tuottamista toisten, saman ikäisten nuorten kanssa. Toiminta tapahtuu usein arkipäivinä, toisinaan viikonloppuna nuoriso-ohjaajan tuella itsenäiseen toimijuuteen pyrkien. Osassa nuorisopalveluiden toimipaikoista vertaisohjaajatoimintaa tehdään jo vertaisnuorten itsenäisenä toimintana, nuoriso-ohjaajan ollessa kuitenkin tavoitettavissa. 

Vertaisohjaajat ovat nuoria, iältään 17-25-vuotiaita. Ryhmässä on 6 – 10 nuorta  ja toimintaa on keskimääriin noin 2 – 5 tuntia viikossa. Vertaisohjaajana toimiminen on pitkäjänteistä ryhmämuotoista nuorten vastuutoimintaa, johon osana ryhmäprosessia sisältyy maksuton koulutus sekä vierailukäynnit/opintomatka. Nuorten ryhmällä on jaettu tavoite, joka on nuorten ja ohjaajien yhteistyönä määritelty. Toimintaan sitoutuminen pitkäjänteisesti on nuorelle haastavaa. Nuorta on tuettava valinnoissa omien voimavarojen opiskelun, harrastuksien sekä yhdessäolon jakamisen lähi- ja ystäväpiirien kesken sekä on aina muistettava se, että koulutyö on kuitenkin nuoren ykkösasia. 

Tavoitteet linkittyvät ryhmän jäsenten non-formaaliin oppimiseen (työelämätaidot, vastuunottokyky, ryhmätaidot ja elämänhallinta). Vertaisoppiminen on epävirallisen oppimisen prosessi, joka edistää eri taustoista lähtöisin olevien nuorten voimaantumista, itseluottamusta ja riippumattomuutta. Kaikki toimintaan osallistuvat tekevät vertaistyösopimuksen ja kauden päätteeksi saavat todistuksen tehdystä työstä.  

Miten itse koen vertaisohjaajatoiminnan? 

Mielestäni vertaisohjaajuus on kasvattava kokemus nuorille. He oppivat suunnitelmallisuutta ja yhteis-työtaitoja, jotka eivät välttämättä ole ikäryhmälle ominaisia kyseisessä kasvun vaiheessa. Vertaisnuorten tulee kantaa vastuu omista tekemisistään positiivisissa kuin negatiivisissa asioissa ja heidän tulee itse suunnitelmallisesti toteuttaa toimintaa. Vertaisnuorten kohdatessa tilanteita, joissa he eivät kykene hoitamaan sovittuja ja suunniteltuja asioita, vertaisohjaajatoiminta opettaa heitä tekemään vara suunni-telmia, sopimaan työvuoroista ja kantamaan vastuuta. Vertaisohjaajatoiminta on tuonut avoimeen nuorisotalotoimintaan sen, että vertaisnuorten toimesta nuorten aukioloaikoja on voitu lisätä esimerkiksi pitämällä toimipaikkaa sunnuntaina auki. 

Tekemällä oppiminen on sosiokulttuurista oppimista. Tämä tekeminen voi olla mitä vaan sillä tekemisen muotoja on monia kuten ideoitakin. Toimiminen vertaisnuorten kanssa ryhmässä antaa nuorelle tilaa niin yksilölliseen kuin ryhmässä kehittymiseen. Parhaimmillaan vertaisnuorten toiminta luo halutessaan aivan uutta ja nuorten näköistä toimintaa. 

Nuoriso-ohjaaja, joka toimii nuoren tai ryhmän innostajana on nuorisotyön ammattilainen. Innostajan rooli on olla nuorelle tuki ja rinnalla kulkija sekä palautteen antaja toiminnasta. Nuoriso-ohjaajan tehtävänä on rohkaista, kannustaa, tukea sekä motivoida nuoria osallistumaan. Nuoriso-ohjaajan innostava työote vertaisnuorten ohjaajana toimimiseen on edellytys vertaistoiminnan aloittamiselle ja sen ylläpitämiselle. 

Luottamus ja vuorovaikutussuhteet kuuluvat vertaisnuorille yhtä kuin heidän kanssaan työskentelevien nuorten ja aikuisten väliseen suhteeseen.  

Vertaisnuorten toimintaan kannattaa panostaa, sillä nuorisopalveluiden toimipaikat ovat nuorten omia paikkoja ja nuorille ohjaajana oleminen on merkityksellistä. Merkityksellisyyttä nuorille tuo se, että annetaan heidän itse tehdä ja työtä tehdään kavereiden kanssa sekä työ menee nuorilta nuorille. Vertaisohjaajatoiminta on oppimisprosessi, jolla on suuri vaikutus nuorten henkiseen kasvuun ja kehitykseen. 

Mitä itse olen oppinut vertaistoiminnasta ja siihen osallistuneilta nuorilta. Itse olen mm. oppinut, että he pystyivät jakamaan minulle sellaista tietoa, mistä itselläni ei ollut kokemusta. Heidän omat verkostot ovat markkinoinnin kannalta tärkeitä sekä parhaita kanavia nuorille tuotetun toiminnan ja heille kohdennetun tiedon levittämiseen.  

Vertaistoiminnan vastaavana- ja nuoriso-ohjaajana olen päässyt kokemaan monia iloisia ja onnellisia hetkiä nuorten tuottaman toiminnan parissa. Lopuksi erään nuoren kommentti ” Vertsuna olo oli huikea kokemus! voin vain suositella.” 

(kirjoittanut Terttu “Tepa” Ylönen)